Lihapata

Muheva lihapata on viilenevien päivien pelastus: pienellä vaivalla syntyy iso padallinen herkullista ruokaa, joka sopii yhtä hyvin arkeen ja juhlaan. Uudelleen lämmittäminen vain syventää padan makuja ja mureuttaa lihaa entisestään. Hyvällä perusohjeella syntyy maukas lihapata, jota voi halutessaan maustaa yrteillä, chilillä, piparjuurella, tomaattipyreellä tai tuunata juureksilla, sienillä, kermalla jne…

Lihan (erityisesti naudanlihan) kulutus on ympäristösyistä ollut tapetilla viime aikoina yhä enenevissä määrin. Kotimainen naudanliha syntyy pääosin maidontuotannon sivutuotteena alueilla, jossa ihmiselle kelpaavan ravinnon viljely on vähintäänkin haastavaa, eikä siten voida ajatella, että samat pellot olisi hyödynnettävissä kasviperäisen ravinnon tuotantoon. Tuotannossa saadaan monta etua yhdellä hiilellä. Maidon- ja lihantuotannolla on tärkeä rooli Suomen maaseutujen elinvoimaisuuden, työllisyyden ja maamme omavaraisuuden näkökulmasta. Naudat ruokitaan pääosin nurmirehulla. Nurmiviljely sitoo ilmakehän hiiltä, huolehtii maaperän ravinteikkuuden säilymisestä, nurminiittyjen lajiston säilymisestä ja mahdollistaa lihan hiilijalanjäljen minimoimisen. Ruoan tuotanto on kokonaisuus, jossa yksittäisen raaka-aineen hiilijalanjäljen laskeminen on pikkuisen hölmöläisen puuhaa. Suomalaisen lihan laatu ja hiilijalanjälki on jo nyt maailman parhaimmistoa ja tuottajat tekevät jatkuvasti töitä parantaakseen tilannetta edelleen.

Naudanliha on siis ravitsevaa, herkullista ja ympäristön monimuotoisuuden sekä kestävyyden kannalta hyvä valinta osaksi monipuolista (keto)ruokavaliota. Tärkeää on hyödyntää liha kokonaisuudessaan, eikä valita vain fileitä. Ilahduttavasti kauppojejn hyllyille onkin viime aikoina palannut eri ruhonosat. Halvemmat ruhonosat ovat kaiken lisäksi usein rasvaisempia, maukkaampia ja ravinteikkaampia. Laadukkaan kotimaisen lihan hinta kirpaisee halvimmillaankin lompakossa hiukan enemmän kuin tuontilihan, mutta tässä kohti vähemmän on enemmän eli pienempi määrä laadukasta, kotimasta lihaa on paras valinta sekä itselle, yhteiskunnalle että luonnolle.

Lihapadan ohjeeseen sopii naudan sijaan yhtä hyvin riistaliha. Riistan valmistuksessa kannattaa muistaa, että liha vaatii kypsyäkseen hiukan pidemmän ajan, muutoin käsittely ja valmistus ei poikkea toisistaan.

• 

Lihapata

(8 annosta)

n. 1,2 kg naudan hirven tai peuran lihaa

300 g sian kylkeä

100 g voita

2 sipulia

4 valkosipulin kynttä

n. 15 kokonaista pippuria (musta- ja/tai maustepippuri)

5 laakerinlehteä

1 rkl suolaa

rosmariinia

5 dl suolatonta luu- tai lihalientä

• Kuutioi liha ja hienonna sian kylki.
• Käristä sian kylkeä padassa, kunnes enin rasva on irronnut ja liha rapeutuu. Nosta sivuun.
• Lisää pataan voita ja ruskista liha.
• Laita lihat, paloitellut sipulit ja mausteet pataan. Kaada päälle liha- tai luuliemi.
• Kypsennä uunissa 150 asteessa n. 4 – 5 tuntia tai kunnes liha on mureaa.

• 

Makrot / annos: HH 2 g, Prot 38 g, Rasva 26,5 g

Kcal / annos: 481,5